uutiset     lajitietoa     maajoukkue     kilpailut     kuvat & videot     yhteystiedot     linkit     foorumi  
  lajiesittely   säännöt   sm-mitalistit
LAJIESITTELY

Maratonmelonnasta yleisesti

Laajassa mielessä maratonmelontaan voidaan laskea kaikki muutamaa kilometriä pidemmillä matkoilla tapahtuva kilpamelonta. Useimmiten kilpailumatka on reilusta kymmenestä noin kolmeenkymmeneen kilometriin, mutta myös satojen kilometrien etappikilpailuja järjestetään. Olosuhteet vaihtelevat suojaisista sisävesistä voimakkaasti virtaaviin jokiin ja avomereen. Yleisesti ottaen erilaisten kilpailutyyppien kirjo on maratonmelonnassa erittäin laaja. Maratonilla käytetty kalusto muistuttaa avomerikilpailuja lukuun ottamatta läheisesti ratamelonnan kalustoa, vaikka pieniä eroja toki on. Maratonilla kilpaillaan useimmiten yksiköllä ja kaksikolla, mutta joskus harvoin myös neliköllä.


Historia

Ensimmäinen melontakilpailu järjestettiin Lontoossa 1874. Tämä kyseinen vuosittainen kilpailu järjestetään vieläkin vuosittain ja on nimeltään Royal Challenge. Varsinaisen piristysruiskeen kansainvälinen maratonmelonta sai vuonna 1930, kun Descenso del Sella järjestettiin ensimmäistä kertaa Espanjassa. Tämä 20km:n pituinen kilpailumatka kerää nykyään n. 300 000 seuraajaa vuosittain paikanpäällä, sekä huomattavan katsojamäärän suorana televisiolähetyksenä. Osanottajamäärältään suurin kilpailu on Etelä-Afrikassa vuodesta 1951 melottu kolmepäiväinen Dusi Canoe Marathon, joka kerää vuosittain n. 2000 osallistujaa. Vuodesta 1965 kilpailtu Regata del Rio Negro (365km, 8 päivää) Argentiinassa on puolestaan yksi maailman pisimmistä melontakilpailuista.

Vaikka lajia harrastettiin monissa muodoissa laajalti eri puolilla maailmaa, katsottiin tarpeelliseksi luoda maratonmelontaan koordinoitua ja kansainvälistä kilpailutoimintaa yhtenäisessä muodossa. Kansainvälisen Kanoottiliiton alaisia GP-kilpailuja alettiin järjestää 80-luvun alussa ja vuonna 1988 järjestettiin lajin ensimmäiset MM-kilpailut. Nykyään vuosittaisten MM-kilpailujen lisäksi järjestetään GP-kilpailut korvannut maailmancup-sarja, sekä EM-kilpailut vuorovuosin.


Maratonkilpailuiden erityispiirteitä

Peesaaminen tuo melonnassa huomattavan hyödyn, kuten esim. pyöräilyssä. Maratonmelontakisat ovatkin useiden irtiottoyritysten sävyttämiä, koska aallon yli tiputtuaan on kilpailijan hankalaa nousta takaisin hyviin asemiin. Maratonmelonnassa on tästä johtuen lähtökiihdytys myös tärkeässä asemassa.

Kilpailuissa voi olla kanto-osuuksia. SM-, PM-, EM-, MM- ja maailmancup-kilpailuissa on aina kanto-osuudet. Lukuisat kanto-osuudet tuovat kilpailuun aivan uuden sävyn. Kanto-osuuksia voidaan verrata Formula ykkösten varikkokäynteihin. Jo yksin kanootista nouseminen vedessä vauhdissa ja sinne takaisin nouseminen ovat suorituksia, jotka muistuttavat lähinnä akrobatiaa. Kanto-osuudet ovat myös kehon nestetasapainon kannalta erittäin tärkeitä. Nestepussin poimiminen suuhun/käteen on usein sekunnin murto-osista kiinni. Jos kilpailija epäonnistuu jostain syystä tässä, on nestetasapaino huomattavassa vaarassa.


Erilaiset kilpailutyypit

Tasaisen veden maratonit
Arvokilpailut (MM, EM ja maailmancupit) käydään suojaisilla reiteillä. Jos kilpailut käydään jokiolosuhteissa, on virtaus vähäistä. Kajakeissa on yleensä pohjaperäsimet, koska reiteillä ei ole pelkoa pohjakosketukseen joutumisesta. Suomessa käytännössä lähes kaikki kilpailut kuuluvat tähän kilpailutyyppiin, mukaan lukien SM- ja maratoncup-kilpailut. Arvokilpailussa matka on 20 - 35 kilometrin välillä ja ne käydään kierroskilpailuina muutaman kilometrin pituisella radalla. Jokaisella kierroksella on useimmiten yksi parin sadan metrin pituinen kanto-osuus.

Jokimaratonit
Kilpailut käydään virtaavassa vedessä kulkusuunnan ollessa (yleensä) myötävirtaan. Virtaus on voimakasta ja reitti pitää sisällään usein koskia, jopa suurehkoja putouksia. Kajakeissa on usein nouseva peräperäsin, koska pohjakosketukset ovat erittäin yleisiä. Tunnetuimpia tämän tyypin kilpailuja ovat Sella ja Dusi. Suomessa jokimaratoneja edustaa Pieksämäellä järjestettävä Majavamelonta. Nyt jo historiaan jäänyt kansainvälinen Arctic Canoe Race oli aikanaan Suomen tunnetuin jokimaraton.

Avomerimelonta
Vuonna 2006 Kansainvälinen Kanoottiliitto otti ohjelmaansa avomerimelonnan. Merimaratoneilla kalustona on erityisesti tähän käyttöön suunnitellut kajakit tai ns. surfskit. Surfski-kilpailut ovat avomerimelonnan hengenpelastuskilpailuista kehittynyt sukulaislaji. Ensimmäiset pitkän matkan surfski-kilpailut käytiin 50-luvulla Etelä-Afrikassa. Tunnetuimpia avomerimelonta- tai surfski-kilpailuja ovat mm. kaksipäiväinen 240km:n mittainen PE to East London Etelä-Afrikassa, sekä 53km:n Molokai Havaijilla.





© 2007 H. Ritvos