uutiset     lajitietoa     maajoukkue     kilpailut     kuvat & videot     yhteystiedot     linkit     foorumi  
  urheilijat   blogi
<< TAKAISIN BLOGIN ETUSIVULLE

Heikki Ritvos
  Tonni täynnä
06.04.2010 21.38

Eteläsuomalaiselle melojalle tuhat hiihtokilometriä talvessa muodostuu helposti jonkinlaiseksi haamurajaksi. Tänään sain vihdoin tuon rajan tämän talven osalta rikki. Mutta mitä tässä saavutuksessa sitten on niin ihmeellistä? Ensinnäkin tietysti se, että ihmisellä on kymmenen sormea. Toisekseen se, että ranskalaiset arvioivat 1790-luvulla etäisyyden päiväntasaajalta pohjoisnavalle olevan 10 000 kilometriä (itse asiassa näin metri alunperin määriteltiin). Näin ollen 1 000 kilometriä on siis likimain matka päiväntasaajalta pohjoisnavalle jaettuna ihmisen sormien lukumäärällä. Kuulostaa tavoittelemisen arvoiselta!

Käytännössä 1 000 kilometrin ja muiden hienolta näyttävien tasalukujen status perustuu siis paljolti sattumaan. Sormien lukumäärään perustuvan 10-järjestelmän sijasta käyttöön olisi voinut vakiintua vaikkapa sormien ja varpaiden määrään perustuva 20-järjestelmä, tai yhden käden sormien määrään perustuva 5-järjestelmä (tämäkin olisi ollut varsin kätevä, sillä silloin kahden käden sormilla olisi voinut varsin helposti laskea 25:een asti). Ranskalaiset olisivat myös voineet ottaa mittajärjestelmänsä pohjaksi päiväntasaajan ja pohjoisnavan etäisyyden sijasta jonkun toisen mitan, esimerkiksi maapallon säteen.

Voimme kuvitella tilanteen, jossa käytössä olisi 5-järjestelmä ja maapallon säteesta johdettu mittajärjestelmä: tällöin sopiva ja hienolta vaikuttava tavoite talven hiihtomäärälle voisi olla maapallon säde jaettuna yhden käden sormien määrällä. Meidän metrijärjestelmässämme tämä matka olisi 2 kertaa 10 000 kilometriä jaettuna piillä jaettuna 5:llä, eli noin 1273,24 kilometriä (vertailukelpoisuuden vuoksi käytän tässä samaa ranskalaisten arviota päiväntasaajan ja pohjoisnavan etäisyydestä, vaikka se ei aivan oikea olekaan). Onneksi tämä järjestelmä ei ole käytössä, sillä silloin hienon tasaluvun saavuttamiseksi joutuisi treenaamaan vielä vähän lisää!

Entä mille tämä 1273,24 kilometriä sitten voisi näyttää tässä kuvitteellisessa mittajärjestelmässä? Ensinnäkin omaa metriämme vastaava luonteva pituuden perusyksikkö voisi olla maapallon säde jaettuna yhdenkäden sormien määrällä jaettuna yhdenkäden sormien määrällä jaettuna yhdenkäden sormien määrällä jaettuna yhdenkäden sormien määrällä jaettuna yhdenkäden sormien määrällä jaettuna yhdenkäden sormien määrällä jaettuna yhdenkäden sormien määrällä jaettuna yhdenkäden sormien määrällä jaettuna yhdenkäden sormien määrällä jaettuna yhdenkäden sormien määrällä. Tämä yksikkö vastaisi noin 0,652 omaa metriämme, eli se olisi samaa ja helposti ihmisen hahmotettavissa olevaa suuruusluokkaa. 1273,24 kilometriä, eli 1273 240 metriä vastaava matka ilmaistaisiin tässä järjestelmässä luvulla 1 000 000 000. Meidän komea tasalukumme 1 000 kilometriä, eli 1 000 000 metriä olisi tässä järjestelmässä 343 041 411. Tuskinpa se silloin ketään kiinnostaisi!
© 2007 H. Ritvos